Vuosi 2015 oli monella tavalla onnistunut vuosi hevosteluiden osalta. Hevoset olivat yleisesti ottaen terveitä, lukuunottamatta Jokerin sarkoideja, jotka tosiin ovat nyt toistaiseksi ainakin selätettyt. Kävin Jokerilla kahteen kertaan kisoissa pyörähtämässä puoliveristen seassa, hyvää kokemusta sekin. Ja poni on nyt parhaassa iässä, sillä on nautinto ratsastaa. Mikä liikuttavaa se on myös pienen hevoskoplamme aito pomo tappijaloillaan.
Nuppu alias Pörnä-liekki on kasvanut ja aikuistunut koko vuoden. Sen pää on aina ollut suhteettoman iso kroppaansa nähden, mutta nyt se näyttää sopusuhtaiselta. Säkää neidillä on reilusti yli 160 cm. Nupusta tekee erikoisen sen harvinaissukuisuus. Toivottavasti ensi keväänä palataan tarkemmin tähän tammaan. Juuri tällä hetkellä en itse ratsasta Nupulla, koska se on äidin ja ratsuttajan käsissä.
Impi, minun sydänkäpyseni. Impi on joka tytön My little pony. Sen sydän on sulaa kultaa. Ensi vuonna Impiä olisi tarkoitus viedä irtohypytettäväksi maneesiin, näyttelyihin ja opettaa neitiä hevoselämän eskarissa. On erittäin todennäköistä, että Impistä tulee minun elämääni se The one. ❤️ Neiti on keijukainen, joka osaa liikkua tahdikkaasti ilmassa, niin ettei yksikään kavio koske maata.
Ensi vuodelle tärkeintä olisi paitsi se, että hevoset pysyisivät taas terveinä myös ikimuistoiset hetket niiden seurassa.
Ps. Impi voi jäädä piekkariksi, eli meillä olisi sitten iso ja tumma, pieni ja vaalea sekä "saksalais mies".
Oikein hyvää uutta vuotta kaikille jotka ovat blogiani seurailleet!
