Mennyttä ja tulevaa

30.12.2015


Vuosi 2015 oli monella tavalla onnistunut vuosi hevosteluiden osalta. Hevoset olivat yleisesti ottaen terveitä, lukuunottamatta Jokerin sarkoideja, jotka tosiin ovat nyt toistaiseksi ainakin selätettyt.  Kävin Jokerilla kahteen kertaan kisoissa pyörähtämässä puoliveristen seassa, hyvää kokemusta sekin. Ja poni on nyt parhaassa iässä, sillä on nautinto ratsastaa. Mikä liikuttavaa se on myös pienen hevoskoplamme aito pomo tappijaloillaan.

Nuppu alias Pörnä-liekki on kasvanut ja aikuistunut koko vuoden. Sen pää on aina ollut suhteettoman iso kroppaansa nähden, mutta nyt se näyttää sopusuhtaiselta. Säkää neidillä on reilusti yli 160 cm. Nupusta tekee erikoisen sen harvinaissukuisuus. Toivottavasti ensi keväänä palataan tarkemmin tähän tammaan. Juuri tällä hetkellä en itse ratsasta Nupulla, koska se on äidin ja ratsuttajan käsissä.

Impi, minun sydänkäpyseni. Impi on joka tytön My little pony. Sen sydän on sulaa kultaa. Ensi vuonna Impiä olisi tarkoitus viedä irtohypytettäväksi maneesiin, näyttelyihin ja opettaa neitiä hevoselämän eskarissa. On erittäin todennäköistä, että Impistä tulee minun elämääni se The one. ❤️ Neiti on keijukainen, joka osaa liikkua tahdikkaasti ilmassa, niin ettei yksikään kavio koske maata.

Ensi vuodelle tärkeintä olisi paitsi se, että hevoset pysyisivät taas terveinä myös ikimuistoiset hetket niiden seurassa.

Ps. Impi voi jäädä piekkariksi, eli meillä olisi sitten iso ja tumma, pieni ja vaalea sekä "saksalais mies".

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille jotka ovat blogiani seurailleet!

Elossa olemme

13.12.2015


Hoh hoh! Edellisestä postauksesta onkin päässyt vierähtämään melkomoinen tovi. Ajatella, että nyt on joulukuu ja jouluaatto vaan lähenee lähenemistään. Hevosilla oli perjantaina vuosittainen eläinlääkärin tarkastus. Impin hampaat raspattiin ensimmäistä kertaa ikinä. Nyt hepat saavat lepäillä viikonlopun yli ja maanantaina eli huomenna Nupulla on sitten kävelytreeniä tiedossa. Jokeri ja Impi pääsevät sitten tositoimiin vasta joululoman alkaessa ensi viikonloppuna tai pohjat saattavat olla niin huonossa jamassa, että breikki pitenee.

Nauraen kuljen kun kuningas mä oisin

14.11.2015

Ihanaa, kun saa ratsastaa duurissa, eikä mollissa. Ei sillä niin väliä, miten se aina menee, kunhan hepan kanssa tulee hyvä olo. 😍 Tässä muutama kuva jossa ilmeeni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Minä ja Nuppu.

Vetisellä kentällä ratsastusharjoituksia

14.11.2015


Ohessa pari videoklippiä päivän ratsastuksesta Nupulla.

Kesämuistoja

13.11.2015


Kuvia katsoessa tulee niin ikävä kesää! Silloin hevostelu on niin paljon helpompaa ja vaivattomampaa. Kuvista näkee, kuinka hepatkin nauttivat lämmöstä ja auringosta. Kesä on syntymän ja kukoistuksen aikaa. Onneksi olemme taas menossa kohti uutta kesää.


Nyt värit ovat harmaat ja mustat, eikä kuvaaminen onnistu. Kenttä on vielä sentään sula ja ratsastaminen luonnistuu hyvin. Tammuskoilla ja Jokerilla kaikki on hyvin. Energiaa piisaa, terveyttäkin, ruoka maistuu eivätkä hyönteisetkään ole riesana. Jokerilla ja Nupulla on nappikengät jalassa ja Impinkin kynnet on hoidettu. Eli nyt saakin hurvitella ja kurvitella!


Kesäisiä kuvia:

Pahin painajainen!

8.11.2015

Pahin painajainen olisi, että Jokerista tulisi sotanorsu. Täytyykin pitää se kaukana joululeivonnaisista näin joulun lähestyessä. Pientä piristystä marraskuun iltaan:

Punainen on tyttöjen väri

30.10.2015

Horse showsta tarttui jotain pientä kotiin tuomisiksi. Meillä ei panosteta merkkitavaroihin, vaan tarkoituksen mukaisiin ja hinta-laatu suhteeltaan kukkarolle sopivaan tuotteeseen. Pyrimme myös välttämään heräteostoksia. Juppimerkit ja hienot remelit olkoot varakkaampia, ja parempia ratsastajia sekä hevosia varten. Nuppu on pitkään tarvinnut kaulakappaleellista fleeceloimea ja nyt se sen sai. Nyt kun sillä on ratsastettu paljon ja neiti on kasvattamassa talvikarvaa, tarvitsee se hiotessaan välillä loimen selkäänsä. Punainen on selkeästi Nupun väri. Nupulla onkin nyt alkamassa uudet tuulet ensi kautta ajatellen, siitä myöhemmässä postauksessa lisää.

Muruseni

18.10.2015

Tänään oli Impi-päivä. Pidimme tytteliä irti kentällä ja laitoimme sille pari baby-estettä. Viime keväästä on otettu edistysaskeleita. Silloin Impi hätääntyi yksinolosta ja tuli ulos kentältä 'karmit' kaulassaan eli läpi puuaitojen niin halutessaan. Nyt se uskaltaa olla turvallisin mielin yksin kentällä ja on rauhallinen. Impi on tyyppinä ihana. Tämä asia on moneen otteeseen blogissa mainittu, mutta kun se on niin totta. Harjaaminen, hellittely, kavioiden putsaus on Impille mieluisaa puuhaa. Impi tulee mielellään ihmisten luokse ja aina korvat höröllä. Se on aina mukana puuhassa, jos vaikka hakoja siivotaan jne. Toivottavasti ikinä kukaan ei tuhoa sen luottamusta ihmiseen.
Ohessa kuvia Impin kenttähassuttelusta, kaikki puominylitykset eivät menneet hienolla tyylillä, kuten näkyy. Pääasia, että sujuivat lepposasti kuitenkin. Aikamoinen talviturkki Impiä jo koristaakin ja harja senkun kasvaa. Impi saa varmuudella isänsä kaltaisen Jaime- harjan, joka tuntuu vain vaalenevan. Se on sitten rakas pikkuheppa.

Maltti on valttia

17.10.2015

Lisää tälläisiä viikonloppuja! Nuppu on ollut todella hyvä. Se on ollut positiivisella tavalla energinen, yhteistyöhaluinen ja kevyt edestä. Välillä nuoren hevosen kanssa tulee uskon puute kun ne ovat haastavia, mutta pitkäjänteinentyö palkitaan aina! Tänä viikonloppuna Nuppu on näyttänyt kavionkyntensä. Siitä alkaa tulla iso hevonen, jonka kanssa voi tehdä kaikenlaista. Laukka on toki vielä raakaa, eikä Nuppu pysty laukkaamaan muodossa, mutta se on selkeästi hallittavaa ja Nupulla pystyy laukkaamaan ympyröitä molempiin suuntiin. Ja vaikka tulee lähes joka topiikissa mainittua kuinka tyylikkäitä Nupun nostot ovat nykyään, eivät ne sitä olleet keväällä pitkään aikaan. Toinen Nupun haaste on ollut kuolaimen alla kulkeminen. Se tekee sitä vieläkin, kuten joistain kuvista näkyy. Yhä useammin se kuitenkin kulkee oikein, tahdissa ja itseään kantaen. Voi kun tämä moodi nyt jatkuisi eikä tulisi mitään terveys ongelmia. Ensi keväänä Nupulla voisi sitten startata kisoissa.

Olen muuten ollut koko viikonlopun kurkku kivussa, mutta Nupulla olen onneksi pystynyt ratsastamaan, koska Nuppu on niin herkkä avuille, että minun ei tarvitse tehdä sen selässä niin paljoa työtä saadakseni sen liikkumaan hyvin.

Kiiltää kuin lakerikenkä

16.10.2015

Jokerin sarkoidien vuoksi sille on syötetty ostervinokas kapseleita kaksi kuukautta. Paitsi, että sarkoidien ovat kuivettuneet ohueksi haperoksi, on ponin karva saanut syksyn tullen uskomattoman kiillon. Auringon valoa vasten Jokerin karva kiiltää, kuten lakerikenkä. Uskomaton aine siis tuo osterivinokas, joka on viljelty ja kuivatettu sieni. Huono karvaiselle hevoselle tästä olisi varmasti paljon apua.

Jumppaa bodey pumppaa

14.10.2015

Valjastin tänään Jokeri-ponin kunnon jumppa treeniin, menimme puomeja kaarevallauralla ja tämä tehtävä osoittautuikin aika hankalaksi... Ponin ketku yritti keplotella ulos kaarelta jos jonkinmoisin keinoin ja sai olla aika napakkana ulkoavuista. Lukuisien toistojen jälkeen homma alkoi kuitenkin luistaa. Poni herralle tuli hikeäkin pintaan lopuksi ja vatsan ympärys sen kun pienentyy tälläisten treenien jälkeen...

Kurvikas kentällä

11.10.2015

Tänään myös Impi pääsi työn makuun. Kuten Nuppukin, Impi on suomenhevostamma ja niissä on paljon samaa, mutta myös paljon eroavaisuuksia. Impi on pyöreäpyllyinen, lihoamaan taipuvainen (kuten kuvissa näkyy), lyhyt ja tiivisrunkoinen. Vaikka Impin vanhemmat ovat pieniä, on neiti itse vuotiaana takaa jo 140 cm korkea. Impi on rauhallinen, eli selvästi perinyt emänsä luonnetta, joka tulee Vihi-Tottin kautta. Impi on myös erittäin päämäärätietoinen ja rohkea. Impi pitää hoitamisesta ja hellittelystä.

Kun Impi pääsee kentälle siitä paljastuu todellinen kumipallo. Se on hyvin nopea reaktioissaan, sen askel nousee ja samalla venyy. Mutta vaikka se villittelee kentällä, sillä ei koskaan keitä yli. Työhön se jaksaa keskittyä hyvin. Tänään ensin ohjasajoimme sitä ja sitten se pääsi hetkeksi vapaana juoksemaan. Liitteenä kuvasatoa: