Tänään pesimme Impi-varsan, ei suinkaan lämpöisellä vedellä suihkukarsinassa, vaan pihalla puutarhaletkulla. Impiä ei ole koskaan pesty, pariin otteeseen on harjoiteltu vain jalkojen suihkuttamista letkulla.
Tänään oli se THE day, ensimmäinen kylpy shamppoon kera. Pullon pohjaltakin löytyi vielä tilkka hevosshampoota vuodelta viisi, hajuakaan siinä ei ollut kummoinen. Alkuun pihassa seisoi kauhun kangistama pakoeläin. Kuitenkin järkevyys voitti kauhun. Saimme vain äidin kanssa hämmästellä, kuinka viisas Finlandia-hevonen on. Pesu sujui täysin mallikkaasti, ja ainoastaan karvaiset kastuivat ja karvattomat vaatteineensa säilyivät kuivina. Impi, jopa harjoitteli siinä samalla veden juomista suoraan puutarhaletkusta. Hyödyllinen taito sekin.
Tämän jälkeen kuivaus hikiviilalla ja karvan kiillotetta vähän joka paikkaan. Ei pelon häivääkään ja tuoksutkin oli taivaallinen.
Impin kuivahdettua harjoituspäivä jatkui. Se pääsi, tai siis Impin näkökulmasta joutui, yksin ratsastuskentälle talutusharjoituksiin. Tätä ennen Impi on ollut noin neljään otteeseen yksin kentällä. Tuumaustauko oli tehnyt terää. Kentällä ei seissytkään enää kauhun lamauttama kakkiva ja silmiään pullisteleva hevosolento, vaan rauhallinen ja toimiva nuori prinsessa. Impi käveli fiksusti, peruutti äänestä ja lähti liikkeelle raviin sekä käyntiin ääniavusta. Koska kaikki meni kivasti, päätimme lopettaa ajoissa lyhyeen ja onnistuneeseen suorituskertaan. Impi pääsi tarhaan lihapullamestari- toverinsa luokse ( joka tänä aikana oli vain syönyt miehiseen tyyliin Impiä kaipaamatta). Nyt neiti saa taas muutaman päivän nautiskella varsan vapaudesta.
Ohessa kolme otosta, harmittavasti pääkuvista kaikista uupuivat korvat. Saahan kuvaajakin seuraavan kerran taas harjoitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti